Auroran sairaalakoulun (Suomessa on 34 sairaalakoulua) rehtori Sirpa Lautjärvi luennoi vauhdikkaaseen, värikkääseen ja erittäin ammattitaitoiseen tapaansa erityislasten tuomista pulmista koulun arjessa.

Sirpan mielestä koulu on kuin pienoisyhteiskunta. Lapsi oppii siellä olemaan ryhmässä, odottamaan vuoroaan, pyytämään apua sekä sietämään että noudattamaan rajoja. Koulussa tulisi olla ehdoton sanattoman, sanallisen ja fyysisen väkivallattomuuden vaatimus.

Lapsen selviytyessä koulusta ahkerasti tehtävineen ja kokeineen seuraa siitä suoritusitsetunnon kohoaminen. Lapsen oppivelvollisuuden suorittamisesta huolehtiminen on aina huoltajan velvollisuus. Lapsen tulisi pystyä kehittymään itsenäiseksi mm. kotitehtävien teossa.

Opiskelulle tulisi ajan kanssa kehittyä sisäinen merkitys. Lapsen tulisi kyetä tunnistamaan ja tunnustamaan omat erityisongelmansa. Koulun ja perhekodin saumaton yhteistyö tukee em. osa-alueiden toteutumista.

Sirpa korostaa ennakoinnin merkitystä. On tärkeää tietää oppilaan tausta; kouluhistoria, taudit, lääkitys, traumaattiset kokemukset esim. seksuaalinen hyväksikäyttö, psyykkinen tila ja käyttäytymismallit. Kuinka oppilas on käyttäytynyt aiemmin stressitilanteissa; ääntely, eleet, tic-oireet, käyttäytymisen muutokset. N. 30 % oppilaista ei sopeudu.

Tekijät/rakenteet, jotka voivat aiheuttaa pulmia; kouluympäristö, henkilökunnan riittävyys suhteessa oppilaan rajoittamiseen, koulun sisäiset rakenteet/käytännöt, välitunnit, oppilaiden välisten tilanteiden selvittely, kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiset, koulun yhteisiin sääntöihin sitoutumattomuus.

Koulun velvollisuuksina Sirpa näkee mm. sen, että oppilas ja hänen huoltajansa on tavattu ja vaikeuksia on selvitelty. Oppilaalla tulisi olla mahdollisuus säännölliseen tukiopetukseen, osa-aikaiseen erityisopetukseen tai opetukseen koulun erityisryhmässä.

Koulun tulisi ohjata oppilaalle myös tukitoimia, kuten koulunkäyntiavustajan, psykologin tai koulukuraattorin palvelut. Henkilökohtainen HOJKS on laadittava jokaiselle ja sen toteutumista on seurattava ja oppilaan edistymistä arvioitava säännöllisesti.

Sirpa painotti myös, että jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön; tunnejännitys mm. pelko ja turvattomuus estävät oppimista. Hallitsemattomasti käyttäytyvien, levottomien lasten negatiivinen kierre; Lapselle on syntynyt (syystä tai toisesta) syyllisyyden tunne, joka aiheuttaa huolestuneisuutta, ahdistusta ja levottomuutta, joka purkautuu tuhoavana käytöksenä, josta syntyy uusi syyllisyys ja lisää huolestuneisuutta ja ahdistusta, joka purkautuu tuhoavana purkauksena, mikä aiheuttaa taas………

Huonon käytöksen hyväksyminen pahentaa lapsen tilaa, sen estäminen ja ehkäisy taas parantaa. Yhteiskunnassa usein toteutuu eräänlainen heiluriliike: kasvatuksessa esim. siirrytään lepsuudesta anarkiaan.

Motto: Periksi ei anneta.