Psyk.erik.lääk., koulutuspsykoanalyytikko Gustav Shulman

Päivän pääluennoitsija oli psyk.erik.lääk., koulutuspsykoanalyytikko Gustav Schulman. Hänen esityksensä oli niin laaja ja sisältörikas, että pystyn tiivistelmässäni vain raapaisemaan pintaa.

Gustavin luentoaiheena oli narsismi lapsen ja nuoren kehityksessä. Narsismin käsitteellä tarkoitetaan voimaa mielen sisäisessä maailmassa, joka aktiivisesti vastustaa (halveksii) kaikkia vuorovaikutussuhteita. (aiheuttaa vetäytymisen, kielteisyyden ja sulkeutumisen)

Narsismi sisäisenä kielteisenä voimana tai vaikuttimena vastustaa aktiivista vuorovaikutusta vastavuoroista riippuvuutta, haluaa olla ja uskottelee olevansa yltiöriippumaton ja itsellinen, ei halua eikä kykene ottamaan huomioon muita ja on omahyväinen ja itseriittoinen, rakastaa itseään toisten kustannuksella, oppiminen on riippuvuutta ja sen myöntämistä, että tarvitsee toista ja sitä narsisti ei halua. (kirj.huom. vrt. kasvattajan ja narsistisen lapsen/perheen yhteistyö),

Narsismin kielteisyys johtaa eristäytyneisyyteen, muista piittaamattomuuteen, mielivaltaan, väkivaltaan, vaikeuksiin vuorovaikutussuhteissa, oppimis- ja omaksumisvaikeuksiin, hyväksikäyttöön ja rikollisuuteen, persoonallisuushäiriöön ja psykoottisuuteen.

Kuinka mieli synty ja kehittyy A) Mielen biologinen taso; aivojen hermoverkot, peilisolut (empatia), kemia jne. B) Esikäsitteellinen taso rekisteröi ja tallentaa toimintakuviot, aistimus-, yllyke- ja tunnekokemukset (odotusarvot jo tallentuneet) C) Symbolinen käsitteellinen taso kuvat, sanat, käsitteet, kieli, käsitejärjestelmä. Nämä mahdollistavat erittelemisen käsittämisen, ajattelun ja sanallisen viestinnän. (Narsisti oppii vain suojautuakseen)

Perittyä vai opittua 1.? Jokaisella on perimä, mihin on kirjoitettu perustarpeet; on hengitettävä, syötävä juotava, seksuaaliset tarpeet; olemassaolon säilytys. Karkeasti itsekäs narsistinen taso. Oleellista on oppia hallitsemaan näitä perustavanlaatuisesti itsekeskeisiä oman itsen säilymisen turvaamiseksi syntyneitä voimia.

Perittyä vai opittua 2.? Jokainen omaksuu eriasteisesti oman yhteisönsä normit, kiellot, rajat, suhteessa olon tavat sekä yhdessäolon ja tunteiden säätelykeinot tai ne jäävät oppimatta. Lapsen ja nuoren yhteisö on oma perhe ja kaverit. Tunteiden, yllykkeiden ja vuorovaikutuksen sääntelytaidot eivät ole myötäsyntyisiä. Ne ovat inhimillisiä taitoja, joita voi omaksua vain toiselta ihmiseltä. Taidot perustuvat sekä sanattomalle että kielelliselle vuorovaikutukselle. Toisen huomioiminen on opetettava. Myötäsyntyinen kyky huolehtia, jos on huolehdittu.

Narsistisen luonteen kehittymisen monet syyt 1.; vauvakausi ja äidin ja vauvan vuorovaikutuksen onnistuminen; virittäytyminen tunnekokemuksiin, lapsuuden ja nuoruuden vuorovaikutukselliset suhteet perheessä, A ja O ovat kuitenkin traumaattiset kokemukset (monenlaisia ja tukevat narsismin syntyä) sosiokulttuuriset tekijät perheessä ja yhteisössä (sodat, rikollinen alakulttuuri ym.) perimä ei ole sittenkään kovin oleellinen seikka vaikka sekin on mukana vaikuttamassa.

Narsistisen luonteen kehittymisen syyt 2. Tärkeimmiksi nousevat lapsuuden kasvuolosuhteet; traumaattinen lapsuus, itse kohdattu väkivalta tai väkivallan näkeminen perheessä, sekavat kaoottiset kasvuolosuhteet, rajojen puute perheessä, lasta ei ole rajoitettu = laiminlyönti (isku) perheväkivalta, tunnevirittäytymisen, rakkauden ja empatian puute. Gustavin mielestä terve itsetunto ja itsestä huolehtiminen ei perustu narsismiin vaan välittämiseen ja rakkauteen. Suomalaistutkimus lapsuuden väkivaltakokemuksista: N. kolmasosa lapsena pahoinpidellyistä pahoinpitelee myöhemmin omia lapsiaan. Yksi hyvä ihmissuhde riittää siihen, ettei käyttäytymismalli toistu/periydy.

Lopuksi Gustav toi esille, että laitoshoitoon joutuneen lapsen perheeltä puuttui; 1)positiivinen roolimalli ja malli ihmissuhteille, 2) kyky suojella lasta traumatisoitumiselta tai trauma-tilanteisiin joutumiselta, 3) kyky laittaa tai antaa lapselle rajoja ja sisäistä rakennetta mm. rajoittaa omia yllykkeitään, 4) kyky tarjota myönteistä toisen näkökulman huomioonottamisen mallia lapselle, 5) kyky antaa lapselle positiivisia ongelmanratkaisukeinoja tai asiallista ratkaisuun pyrkivää perusasennetta. Riidat koetaan väistämättömäksi ja hyväksyttäväksi osaksi jokapäiväistä elämää, 6) kyky tarjota lapselle vallitsevan yhteiskunnan normeja tai antaa siitä esimerkkiä ja mallia, 7) tarjota järjestäytynyttä, vakaata ja turvallista ilmapiiriä kodissa. Kodin normiksi muodostui kaaos ja konflikti = elämäntapa (kirj.huom. vrt Jorma Walleniuksen tutkimus), 8) perheissä vallitsi korkea konfliktin, epäjärjestyksen ja ennakoimattomuuden, arvaamattomuuden ilmapiiri.

Gustav painotti kasvatuksessa vaihtoehdon tarjoamista pelkän moitteen tilalle.Narsistilla on paranoidinen asenne, että muut ihmiset ovat samanlaisia: elleivät muut palvo häntä he ovat vihamielisiä ja käyttävät narsistia vain hyväksi. Oikeasti narsistilla on huono itsetunto. Tunnetilan heilahtelu ääripäästä toiseen: OK en ole hyvä, menen hirteen. Narsisti on usein masentunut/maanis-depressiivinen. Hän esim. provosoi ensin puolisonsa moittimaan itseään ja saa sitten tämän kokemaan syyllisyyttä. Haastaa auktoriteetteja; uskallan olen siis hyvä. Toinen ei saa olla hyvä – narsisti viisastelee ja on näsäviisas.