Yksityisten perhekotien ja lastensuojelulaitosten yhdistys
LUJA ry 4.1.2007
Pulkkilantie 17
92600 Pulkkila

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

KUULEMINEN ASIANTUNTIJANA SOSIAALI JA TERVEYSVALIOKUNNASSA

Yksityisten perhekotien ja lastensuojelulaitosten yhdistys LUJA ry perustettiin 31.1.2004. Yhdistyksen perustamisen perusajatuksena tuolloin oli perhekotien ja lastensuojelulaitosten kaikkinaisen hyvinvoinnin parantaminen, suomalaisen lastensuojelutyön edistäminen eri osa-alueilla, lastensuojelun toimijoiden yhteistyön kehittäminen sekä sijaishuollon piirissä olevien lasten ja nuorten etujen ajaminen. Kolmivuotisen historiansa aikana jäsenistö on jatkuvasti kasvanut. Tällä hetkellä meitä lujalaisia on jo 57; 21 henkilöjäsentä ja 36 yhteisöjäsentä kaikkialta Suomesta.

Hallituksen esitys uudeksi lastensuojelulaiksi sisältää seuraavia epäkohtia, joihin LUJA ry ottaa kantaa.

1) Yhdessä hoidettavien lasten ja nuorten lukumäärä
Yhdessä hoidettavan lapsiryhmän kokoa esitetään pienennettäväksi nykyisestä kahdeksasta (8) paikasta seitsemään (7). Perusteluna käytetään lasten suurta vaihtuvuutta ja siitä seuraavaa levottomuutta.

Käytännön ammattilaisina näkemyksemme eroaa näistä perusteluista selkeästi. Ensinnäkään paikkaluvun pienentämisellä ei lasten vaihtuvuuden kannalta ole mitään merkitystä. Lasten lukumäärää olennaisempi tekijä on heidän ikänsä, taustatekijät (sijoituksen syyt) sekä ongelmien painopisteet.

2) Työntekijöiden turvallisuus
Rajoitustoimenpiteiden rajaaminen uuden lakiesityksen mukaisesti alentaa huomattavasti sekä henkilökunnan että toisten lasten turvallisuutta. Esimerkiksi erityisen huolenpidon osalta päätöksen voi uuden lain myötä tehdä ainoastaan sosiaalihuollosta vastaava toimielin eli sijoittajakunnan perusturvalautakunta. Tosiasiassa tilanne on kuitenkin se, että henkilökunnan on kyettävä reagoimaan ja toimimaan välittömästi, kun lapsi käyttäytyy aggressiivisesti ja uhkaa joko toisia lapsia tai henkilökuntaa. Ristiriitaista on myös se, että samanaikaisesti kun laitosten vastuuhenkilöiden vaatimustasoa on jatkuvasti nostettu, mahdollisuutta päätöksen tekoon lasta koskevissa kasvatuksellisissa ja hoidollisissa asioissa on vähennetty.

3) Henkilökunnan moniammatillisuus
Uudet henkilöstön kelpoisuusehdot sekä lastensuojelulain kokonaisuudistus tähtäävät sosiaali- ja terveysalan koulutuksen omaavien työntekijöiden lukumäärän lisäämiseen suhteessa koko henkilökuntaan. Kuitenkin kokonaisuudistuksesta vastaava työryhmä itsekin samanaikaisesti toteaa, että sijaishuollon asiakkaina olevien lasten ja nuorten pahoinvointi on jatkuvasti lisääntynyt ja sijoitetut lapset ovat yhä moniongelmaisempia. Kysymmekin, mihin ovat katoamassa käytännön kasvatuksen ja elämänhallinnan taitojen opettelun kannalta äärimmäisen tärkeät oheiskasvattajat? Lähes yksinomaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista koostuva joukko ei pysty vastaamaan riittävän monipuolisesti lasten ja nuorten tarpeisiin. Kasvatusalan ammattilaiset, nuorisotyön ammattilaiset j erityispedagogista näkemystä edustavat ammattilaiset ovat olennainen osa moniammatillista yhteisöä.

Lisäksi esitämme huolemme kentällä vallitsevasta, erittäin kirjavasta nimikkeistöstä. Käsitteet perhekoti, lastensuojelulaitos ja ammatillinen perhekoti tulisi määritellä uudelleen siten, että niiden sisältö ja merkitys on koko maassa yhtenäinen. Tähän saakka ainoa yhteinen peruste nimikkeistölle on ollut lääninhallituksen luvassa oleva yksikön paikkaluku. Kuitenkin suurta hämmennystä aiheuttaa esim. se, mitä tarkoitetaan ammatillisella perhekodilla verrattuna perhekotiin. Yhtenäinen, tarkasti määritelty nimikkeistö takaisi yksiköille yhdenvertaisen aseman riippumatta siitä, missä päin Suomea ne sijaitsevat. Samoin se helpottaisi myös sijoittajan näkökulmasta päätöksentekoa sijaishuoltopaikkaa mietittäessä, erityisesti jos kyseessä on sijoittajalle aiemmin tuntematon paikka.

Lastensuojelun ammattilaiset eivät tee työtä yksin omissa yksiköissään, vaan yleensä lapsen sijoitusprosessin eri vaiheisiin liittyy useita eri viranomaisia, joiden kaikkien yhteisenä tavoitteena on lapsen paras ja hänen etujensa toteutuminen. Viranomaisten kesken yhteistyö toisinaan sujuu hyvin, toisinaan taas pienet epäkohdat voivat vaikeuttaa huomattavasti lapsen parhaan toteutumista. Esimerkiksi lastensuojelulain sisällyttäminen mm. poliisi- lääkäri- ja opettajankoulutukseen on yksi merkittävä askel kohti parempaa viranomaisyhteistyötä.

Pulkkila 4.1.2007
LUJA ry:n hallitus

Honkanen Esa, työnohjaaja, perhekoti-isä; Perhekoti Kavela
Ikäheimonen Pia, kasvatusjohtaja; Saviston koti
Korva Jaana, nuoriso- ja raittiussihteeri, sosiaalialan yrittäjä
Kylen Tero, erityisopettaja, perhekodin isä; Sipilän perhekoti
Ronkainen Sirpa, sosiaaliohjaaja, perheterapeutti, johtaja; Jokilaakson Perhekodit
Runsas Reijo, kouluneuvos
Siekkinen Auli, sosiaalihuoltaja, kuraattori, perhekodin johtaja; Ojantakasen perhekodit
Siekkinen Tapio, erityisopettaja, kasvatusjohtaja; Ojantakasen perhekodit
Tuhkala Sari, KM, opettaja, laitoksen johtaja; Siikajoen Nuorisokoti Väisänen Erkki, professori, psykiatri, perheterapeutti
Väisänen Leena, LT, psykiatri